Mohaammad Jifaar

24/04/2026

❗️❗️
Inistiitiyuutiin Pilaanii Magaaloota Oromiyaa gitoota hojii adda addaa irratti beeksisa qaacarrii baasanii waan jiraniif warroonni fedhii qabdan ulaagaa isaa ilaaluun dorgoomuu dandeessu.

qaacarrii hojii yeroo yeroon bahan akkasumaas Barnootaa fi Odeeffannoo dhimmoota seeraa itti fufinsaan argachuuf fuula facebook koo Jifaar jedhu join gochuu hin dagatinaa

04/03/2026

Iccitii Qabeenya Itoophiyaa: "Qabeenya Sirnaa" moo "Qabeenya haqaa ykn dalaganii argatana"?
🇪🇹 Haala siyaasaa fi diinagdee Itoophiyaa ammayyaa keessatti gaaffilee gurguddaa onnee namoota hedduu rakkisuu fi madda falmii siyaasaa cimaa ta'an keessaa tokko dhimma qoodinsa qabeenyaati. Magaalota keessatti manneen olkaʼoo yeroo ijaaraman, konkolaattonni ammayyaa daandii cufanii, doolaarri miliyoonaan lakkaaʼamu halkan tokkotti sochoʼa; lammiin giddu galeessaa "Qabeenyi kun eessaa dhufe? Bu'aa hojii cimaa moo hambaa walitti dhufeenya siyaasaati?" "Qabeenya sirnaa" fi "qabeenya haqaa ykn dalaganii argatan" waltajjii falmii filannoo waliigalaa 7ffaa mata duree "Tumsa Tokkummaa Itiyoophiyaa" jedhuun dhiyaate wal bira qabuun aarii fi gaaffii ummataa kana ifatti mul'isa. Dhimmi kun tapha jechootaa qofa osoo hin taane, dhimma lubbuun jiraachuu kan hiree dinagdee biyyattii murteessudha. Mee yaad-rimee kana sirriitti haa ilaallu.
📌 1. "System Capitalist" Jechi "system capitalist" jedhu mataan isaa kan nama kakaasudha. Gosti kaappitaalistii kun kalaqa haaraa uumuun, dorgommii gabaa bilisaa mo’achuudhaan, ykn meeshaalee fi tajaajiloota hawaasa fayyadan oomishuun qabeenya hin kuufatu. Kanaa mannaa, qaamotni kunneen mootummaa fi sirna siyaasaa waliin walitti dhufeenya sirrii hin taane, akkasumas malaammaltummaadhaan kan dhalataniifi kan uumamanidha.
🔸 Gaaddidduu fi Mirga Mootummaa: Kaappitaalistoonni sirnaa dhiibbaa siyaasaa, lafa fudhachuu, liqii, fi hayyama daldalaatiin mirga addaa kennamaaf. Damee albuudaa dabalatee dameewwan dinagdee ijoo isaan biratti jaallatamaadha.
🔸 Faayidaa fi Qisaasama Qabeenyaa: Kaappitaalistoonni sirnaa kun humna namaa fi qabeenya biyyaa fayyadamu. Biyya ummanni harki caalu jireenya isaa gaggeessuuf rakkatu keessatti, dhaabbileen kunneen yeroo baay’ee halkan tokkotti mana bashannanaa halkanii keessatti birrii miliyoona tokkoo hanga miliyoona lamaa baasuun mul’ata.
🔸 Qaruuraa gabaa: Haguuggii siyaasaa waan qabaniif daldaltoonni dhugaa fi dandeettii qaban gabaa seenanii dorgomuuf qaruuraa guddaa ta’u. Haala amma Itoophiyaa keessa jirtu keessatti "kaappitaalistoonni sirnaa" diinagdee to'atanii fi diinagdee to'achaa jiran kunniin bal'inaan mari'atamaa tureera.
2. "Kaappitaalistii Qabeenyaa" Faallaa kanaatiin "kaappitaalistii qabeenya" jechuun qooda invastimantii dhugaa dinagdee biyya tokkoo fuulduratti tarkaanfachiisudha.
🔹 Gatii uumu: Kaappitaalistiin qabeenya kan badhaadhu humna gita hojjetaa fayyadamuudhaan osoo hin taane, gatii dhugaa argachuu fi uumuudhaan.
🔹 Tola ooltummaa biyyoolessaa: Invastaroota kunneen lammiileef carraa hojii uumuu, gibira sirrii mootummaaf kaffalu, guddina waliigalaa biyyattiif qixa gumaacha.
🔹 Haa ta'u malee akka Paartii Gamtaa jedhutti yeroo ammaa kana kaappitaalistoonni qabeenya dhugaa Itoophiyaa keessa jiran baayyee muraasa.
⚖️ 3. Furmaata: Sirna balleessuuf moo sirreessuuf? Xiinxalli kun kan nutti mul’isu suuraan guddaan bakka diinagdeen Itoophiyaa miidhamaa jiru kana ta’uu isaati. Paartiin Mormaa aangootti yoo dhufe, malaammaltummaa sirnaa mootummaa waliin hidhata sirrii hin taane kana dhaabsisee, malaammaltummaa qabeenya dhugaa dinagdee gabaan durfamu irratti hundaa’e akka uumu waadaa seena. Gama biraatiin paartiin biyya bulchu (Badhaadhinni) falmii kana hin fudhatu. Dargaggoonni invastaroota dameewwan akka misooma koridoorii fi dinagdee dijitaalaa irratti mul’achaa jiran abdii haaraa ta’uu isaanii fi dameen dhuunfaa yeroo kamiyyuu caalaa saffisaan guddachaa akka jiru falma. Dhumarratti falmiin “malaammaltummaa sirnaa” ykn “malaammaltummaa qabeenya” irratti taasifamu waraana jechootaa qofa miti; gaaffii haqummaati. Hojiin manaa guddaan warra imaammata baasan fi hoggantoota siyaasaa biyyattii qaawwa malaammaltummaa siyaasaa cufuudhaan gabaa bilisaa dhugaa beekumsi, kalaqa, fi carraaqqii qofti itti injifatu uumuudha.
🗣️ Maal jettu? Yaada keessan comment jalatti nuuf qoodaa!

23/02/2026

Mohammed Bouazizi jedhama. Waggaa 15n dura ofii isaatiin abidd-a ofitti qabsis-uun of gub-ee Tunisiyaa keessatti warraaqsa uummataa eegalchiise. Gocha Bouazizi kana hordofee fincilli uummataa Tunisiyaa irra darbee gara biyyoota hedduutti babal'atee ture(Arab spring). Mohammed Bouazizi Tunisiyaa magaalaa Sidi Bouzid keessatti gaaz-ii ofitti firfirsee of gub-uun dura namoota hedduu biratti qoosaadhan kan beekamu yemmuu ta'u, umurii isaa waggaa sadii hin caalletti abbaa isaa du'aan addunyaa kana irraa of biraati dhabe!. Du'''aan boqochuu abbaa isaa hordofee Bouaziz umurii isaa ijoollummaa kanatti maatii abbaan isaa irraa boqote kana nyaatanii akka bulaniif hojiiwwan daandii irraa hojjechuu itti fufe. Bouazizi ganamaan ka'uudhan warra kuduraaf muduraa rabsan irraa duubee fudhachuudhaan daandii qarqara irratti gurguree liqii deebisaa ishee achirraa akka bu'aatti argatuun ammaa obboloota isaaf haadha isaa dadhabduu gargaaraa jiraata ture. Mohammed Boazizi utuma haala kanaan jireenya maatii isaa geggeessuu rakkoon isarra gahaa dhufe daran itti hammaachuu eegale. Rakkoo kana kan isatti hammeessaa dhufe immoo "damb Askabbaarii" mootummaan Tunisiyaa magaalicha keessatti bobbaasuu fi poolisoota idilee ture. Bouaziz utuma dambootaan reeb!amu fi saamam!uu waan argatuun maatii jiraachisaa jireenya hadhooftuu sana geggeessuu itti fufe. Kana qofaa miti. Waan argatu irraa matta'aa dambootaaf utuma kennuu daba isan isarraan gahan baay'ee kan hamilee isa buusuu fi abdii isa kutachiisu ture. Utuma haala kanaan jiruu gaafa tokko poolisoonni fi damboonni magaalichaa ati daldalaa seera alaati jechuudhaan waan inni daandii cinatti daldalatee jiraatu jalaa saam!uun fudhatan. Bouaziz biiroo kantibaa magaalichaa deemuudhaan mi'a poolisoonnii fi damboonni jalaa fudhatan dubbisifachuudhaaf yeroo yaalutti namni tokkoyyu isa dubbisuu yookan isa jalaa qabu dhibe. Sana booda waardiyyoonni gamoo bulchinsichaa Bouaziziin humnaan akka mooraa sana keessaa bahu taasisan. Bouaziz dhiibbaan maatii utuu isarra jiruu, hojii dhabummaan utuu isa aarsuu, gochoonni sirna dhabiinsaa biyya sanaa akka gubboo nyaachuu, fi hammeenyi aanga'oota Tunisiyaa humnaa ol waan isa aarseef December 17, 2010 biiroo bulchiinsa magaalattii fuulduratti gaaz-ii ofitti firfirsuudhaan of gub-e. Yeroo sanatti namoonni gocha sana argan waan danda'aniin abidd!a isarraa dhaamsuudhaan gara hospitaalaatti isa geessan. Bouaziz namoota magaalichaa biratti baay'ee waan jaallatamuuf namoonni gocha kana argan battalamutti taatee kana miidiyaadhaalee akka Facebook, X, fi Instagram irratti facaasuudhaan uummati taatee kana arge aariidhaan waliin ta'ee mormii guddaa magaalicha keessatti qabsiise. Kana hordofee hojjettoonni mootummaa hundi naasuu keessa seenuudhan prezedantii Tunisiyaa Zine Al Abdine dabalatee aanga'oonni gurguddoon hospitaala Mohammad Bouaziz ciisee jiru deemanii gaafachuun uummata fincila eegale tasgabbessuuf yaalanis itti milkaa'uu hin dandeenye. Uummati Tunisiyaa rakkoowwan akka qaala'insa jireenyaa, hoji dhabdummaa fi malaammaltummaadhaan garmalee waadam!ee keessa isaatti guungumaa waan tureef miidhamuu Bouaziz sababa godhachuudhan aarii keessa isaa futtaafachiisee mormiin sun guutummaa Tunsiyaa walgahe. Mohammed Bouaziz torban lama hospitaalaa osoo hin bahiin yaalamaa turuudhaan utuu hin fayyiin lubbuun isaa dabarte. Lubbuun darbuun Bouaziz toora miidiyaa hawwaasaa irratti qoodamuudhaan biyya hundumaa waliin gahe. Sana booda mormiin uummataa akka malee hammaachuu irraan kan ka'e mootummaan biyatti fincila uummata to'achuudhaaf humna qabu hunda fayyadamuu eegale. Hiriirtota irratti dhuk-aasa banameen lubbuun darbuu gaafa eegaltu mormiin akka malee jabaate. Mootummaan mormicha to'achuuf yaalu illee, garuu mormii uummataa dhaabuu gonkumaa hin dandeenye. Kana hordofee mootummaan Tunisiyaa waggoota digdamii afuriif(24) bulchaa ture Zine El Abidine biyyattii dhiisee baqate. Erga inni baqate booda filannoo bilisaa geggeefamee tureen The Arab The Arab Spring Era
Tunisiyaan gara tasgabbii isa caaluutti ceete. Biyyoonni taatee kana hordofaa turan muraasni muuxannoo kana horachudhaan jijjiirama barbaadan fidataniiru. Kanneen itti hin milkoofnes turaniiru.
Kan dubbise irraa.

03/01/2026

Dhugaan guddaan mul'atu kun Seenessa waloo keessatti ifatti barraahee taa'uu qaba.

02/01/2026

02/01/2026

Please say after me, "I Will Buy More Assets and Avoid Liabilities In 2026.
That Is A Promise

28/12/2025

Dargaggoo Abdiisaa Bancaa Jaarraa Pireezidaantii Damee Internet Society Itoophiyaa ta’uuf dorgomaa jira

Dargaggoo beekamaa fi ogummaa teknooloojii odeeffannoo sadarkaa idil-addunyaatti muuxannoo qabu, Obbo Abdiisaa Bancaa Jaarraa, Dhaabbata Mootummoota Gamtoomanii (UN) jalatti kan argamu Internet Society (ISOC) Damee Itoophiyaa keessatti I/A Pireezidaantii ta’uuf dorgomaa jiraachuu isaa odeeffannoon ni mul’isa.

Abdiisaan hojiiwwan guguddoo sadarkaa idil-addunyaatti hojjeteen beekama. Isaan keessaa, Google Afaan Oromoo fi to’annoo afaanota Itoophiyaa Google irratti hojiirra oolchuuf gumaacha olaanaa taasiseera. Akkasumas, Jaarmanii, magaalaa Baarliinitti, dorgommii kalaqaa dargaggootaa idil-addunyaatti hirmaachuun sadarkaa 3ffaa argachuun mo’ataa ta’ee bahuun isaa ni yaadatama.

Kana malees, bara darbe Ameerikaatti, dhaabbata OSA (Optical Society of America) irraa Badhaasa Addaa (Distinguished Award) fudhachuun dandeettii fi hojii isaa addunyaatti mul’iseera.

Amma immoo, dorgommii I/A Pireezidaantii Internet Society Damee Itoophiyaa kana keessatti ulaagaa dorgommii hunda milkaa’inaan darbuu danda’uun, gara carraa xumuraa gahuun filannoon ummataa dhiyeenyatti akka jalqabu ibsameera.

Haaluma kanaan, hawaasni bal’aan filannoo dhufu kana irratti hirmaachuun dargaggoo Abdiisaa Bancaa Jaarraa deeggaruu fi carraa injifannoo isaa akka mirkaneessu waamichi dhiyaateera. Dorgommichi teknooloojii, interneetii fi misooma dijitaalaa Itoophiyaa gara fuulduraatti tarkaanfachiisuuf carraa guddaa akka ta’e odeeffannoon dabalee ni mul’isa. Link isaa comment jalaa argattu

25/12/2025

Pirezidaantiin Mootummaa Naannoo Oromiyaa inni jalqabaa, yeroo Heerri FDRE Adoolessa 29, 1987 Mana Yaa’ii Heera Mootummaatiin ragga’e, Mootummaan Naannoo Oromiyaa fi ummanni Oromoo Hundeeffama Mootummaa Naannoo Oromiyaa ummata isaanii waliin mari’achuun madaalanii mallatteessaniiru. : (Haj Muusaa Abbaabulguu Abbaaolee, Dr. Lammaa W/Maryam Addisuu, Obbo Abdiisa Ulfaataa Fakkansaa (Abbaa Pirezidaantii Naannoo Oromiyaa ammaa, Obbo Shimmalis Abdiisaa), Obbo Girmaa Birruu Gadaa, Dr. Mukhtar Gadaa, Obbo Raashid Abubakar fi Obbo Ibrahim Ahmed Abdallaa wajjiin ta'uun Qabsaa'aa Qooda Leencaa bahatan, Magaalaa guddoo Mootummaa Naannoo Oromiyaa Finfinnee akka ta'e kan labsan, fi Afaan Oromoo afaan hojii naannichaa akka ta'u kan labsii fi heera naannichaa keessatti akka inni barreeffamu godhe, Sirni barreeffamaa naannichaa QUBEE akka ta'u godhe, bara 1985 ALI kan Barruu Kiilolee Afaan Oromoon akka maxxaffamtu Warri godhan, lafa Finfinnee qofa osoo hin taane, samiin Finfinnee kan Oromoo ta’uu: qonnaan bulaan Oromoo kamiyyuu buqqa’uu hin qabu, Finfinneen bitaa mirgaatti guddachuu hin qabu, Alaabaan walqabatee akka ani beekutti, Siidaan Wareegamtoota Calii Calanqoo fi Harka Muraa fi Harma Muraa Anolee seenaa keessatti akka yaadataman kan taasisan,alaabaan garaagaraa irra caalaan isaanii halluu adda addaa fayyadamu, garuu irra caalaan isaanii halluu wal fakkaatu fayyadamu, garuu hundi isaaniituu uffataadha(ሁሉም ግን ጨርቆች) jechuun kan beekaman, Kabajamoo Pirezidaantii Oromiyaa Duraanii Obbo HASAN ALII IBRAAHIM Baga nagaan dhuftan.