Vuonna 2016 toimintansa aloittanut Kampusjaosto kehittää Otaniemeä viihtyisämmäksi asuinpaikaksi ja opiskeluympäristöksi luoden edellytykset opiskelijakulttuurille, hyvinvoinnille ja yhteishengelle. Kymmenhenkinen jaosto jatkaa AYY:n kyläsenaatin ja kampuskehityksen ohjausryhmän jalanjäljissä ja sen toiminta jakautuu karkeasti neljään ydinalueeseen:
Asuminen ja asukastoiminta
Otaniemeen tullaan l
ähivuosina rakentamaan tuhansia uusia opiskelija-asuntoja. Kampusjaosto pohtii, miten nykyistä asuntokantaa voisi kehittää yhteisöllisemmäksi, ja millaista opiskelija-asumista Otaniemeen tulisi lähivuosina rakentaa. Projektit
Jaosto toteuttaa vuosittain itsenäisesti ja yhteistyössä muiden tahojen kanssa innostavia rakennus- ja korjaushankkeita, jotka hyödyttävät ja ilahduttavat Aalto-yhteisöä ja opiskelija-asukkaita. Tällaisia hankkeita ovat mm. Rantasaunan Lotina-palju, Smökin ympäristön kehittäminen, Ossinlammen skeittiramppi sekä Otarannan kerhotilan remontti. Tapahtumat
Tukeakseen yhteisöllisyyttä jaosto järjestää mukaansa tempaavia tapahtumia, kuten perinteikkäät Wappuriehan julistus, Kukanpäivän viesti ja Kylän pikkujoulut. Pelkkiin perinteisiin ei tarrauduta, vaan jaostossa ideoidaan alati myös uusia tapahtumaformaatteja. Kampusedunvalvonta
Otaniemen muutos ei koske ainoastaan opiskelija-asumista, vaan mitä suurimmissa määrin myös opiskelutiloja. Säästötoimenpiteiden ja suurten rakennushankkeiden ollessa käynnissä jaosto valvoo opiskelijoiden etua, ja kolme jaoston jäsenistä istuu Aalto-yliopiston kampuskehittämisen työryhmissä. Yhdessä yliopiston tiloista vastaavan AYY:n hallituksen jäsenen kanssa jaosto osallistaa myös laajemmin yhteisöä keskustelussa kampuksen kehityksestä.
-------------------------------------------------------------------
Otaniemen opiskelija-asumisen historiaa:
Espoon Otaniemessä sijaitsee Suomen suurin yliopistokampus. Alueella opiskelee lähes 15 000 opiskelijaa ja työskentelee tuhansia yliopiston työntekijöitä. Alueella on lähes 3000 opiskelija-asuntoa, mikä on enemmän kuin missään muualla Suomessa. Näistä hieman yli puolet on Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan (AYY) omistamia, ja loput Helsingin seudun Opiskelija-asuntosäätiön (HOAS). Vuonna 2014 Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta linjasi, että Otaniemeen tulee rakentaa lähivuosina 2500 uutta opiskelija-asuntoa. Teekkarikylä rakennettiin jo kymmenkunta vuotta ennen Teknillisen korkeakoulun muuttamista Otaniemeen. Kylän rakennustyöt alkoivat vuonna 1950, ja ensimmäiset talot vihittiin käyttöön Kukan päivänä 13. toukokuuta 1952. Teekkarit osallistuivat kylänsä rakentamiseen sellaisella tarmolla, että se on jäänyt historiaan maailman suurimpana opiskelijatempauksena. Rakennusmateriaalia saatiin esimerkiksi purkamalla jatkosodan pommituksissa tuhoutunut Neuvostoliiton lähetystörakennus Helsingissä. Kaikkiaan 800 000 lähetystön raunioilta kerättyä ja puhdistettua tiiltä kuljetettiin Otaniemeen, jossa ne käytettiin TKY 3:n (Jämeräntaival 3) rakentamiseen. Otaniemen asemakaavan on suunnitellut Alvar Aalto, ja alueelta löytyy useita Aallon ja muiden maineikkaiden suomalaisten arkkitehtien, kuten Pietilät ja Sirenit, rakennuksia. Vuonna 1952 kylästä tuli myös olympiakylä, sillä sinne majoitettiin Helsingin olympialaisiin osallistuvia ulkomaalaisia urheilijoita. Sittemmin Teekkarikylä on toiminut kisakylänä vuonna 1971, 1983, 1994 ja viimeisimmän kerran vuonna 2005 MM-kisojen yhteydessä. Vuonna 2010 perustettu Aalto-yliopisto tuo vähitellen Otaniemeen myös kauppatieteiden ja taiteiden opiskelijat. Aalto-yliopiston ylioppilaskunta onkin sitoutunut rakentamaan alueelle jopa tuhansia uusia opiskelija-asuntoja vastaamaan kasvanutta tarvetta.
