26/02/2026
Meille tärkeä asia etenee 😄👏👊
Tasa-arvoideologia murskasi nuorten kädentaidot: Suomi ajoi itse alas teknisen osaamisensa
Suomen teknologinen osaaminen ja teollisuuden tulevaisuus rakentuvat peruskoulussa. Viime vuosien opetussuunnitelmamuutokset, jotka tehtiin tasa-arvon nimissä, ovat kuitenkin heikentäneet teknisen työn asemaa rajusti. Seuraukset näkyvät jo nyt nuorten heikentyneinä perustaitoina, ammatillisen koulutuksen vetovoiman laskuna ja yritysten kasvavana huolena osaajapulasta. Tämä kehitys on pysäytettävä.
Tekninen työ antaa oppilaille valmiudet ymmärtää, suunnitella ja valmistaa teknisiä ratkaisuja. Se kehittää ongelmanratkaisukykyä, luovuutta, kädentaitoja sekä ymmärrystä teknologiasta ja rakennetusta ympäristöstä. Kyse ei ole vain käsillä tekemisestä, vaan teknologisesta yleissivistyksestä, joka luo perustan jatko-opinnoille ja työelämälle
Silti teknisen työn pakolliset opinnot ovat yläkoulussa vähentyneet jopa 67 prosenttia. Seitsemännellä luokalla pakollista teknistä työtä on enää yksi vuosiviikkotunti, vain 0,5 prosenttia koko perusopetuksen tuntimäärästä. Kaikkiaan tekniikan osuus peruskoulun tunneista on noin 2,4 prosenttia. Valinnaisainevalinnat romahtivat vuosina 2017–2019 peräti 43 prosenttia, eikä tilanne ole vuonna 2026 korjaantunut.
Opettajakunnan viesti on hälyttävä: 94 prosenttia alan opettajista ei näe nykytilanteessa mitään positiivista, perussuomalaisten kansanedustaja Sara Seppänen toteaa.
Teknisen työn opettajankoulutus on lakkautettu. Kun opettajia ei kouluteta, ei synny myöskään opetusta. Aiemmin teknisen työn ja tekstiilityön opintoja oli yhteensä 120 opintopistettä, nyt yhdistetty kokonaisuus on 60 opintopistettä. Tämä on merkinnyt selkeää aineenhallinnan heikkenemistä ja osaamispohjan kaventumista. Teknisen työn opettajankoulutukseen on tehtävä panostuksia.
Ammatillisen koulutuksen opiskelun tulisi muistuttaa rytmiltään teollisuuden työpäiviä niin, että työelämäkaltaisuus lisääntyisi tutkinnon edetessä.
Aikuisten kohdalla sekä jatkuvan oppimisen näkökulmasta tarvittaisiin nykyistä enemmän joustavia, kokonaista tutkintoa pienempien opintokokonaisuuksien suorittamismahdollisuuksia.
Samaan aikaan tekniset alat tuottavat noin puolet Suomen viennistä. Teollisuusliitto on varoittanut, että tekninen työ on monin paikoin kadonnut peruskouluista, vaikka suomalainen teollisuus elää osaamisesta. Puuteollisuus ry puolestaan kertoo, että ammatillista koulutusta on ajettu systemaattisesti alas ja koulutuslinjoja lakkautettu hakijapulan vuoksi. Yrityksissä joudutaan opettamaan harjoittelijoille jopa perusvälineiden käyttöä, koska riittävä perusosaaminen puuttuu.
Teknisen alan koulutuksiin jää jo nyt opiskelupaikkoja täyttämättä. Ilman vahvaa peruskoulun pohjaa kiinnostus ei synny, eikä osaajia riitä. Tämä on vakava riski Suomen kilpailukyvylle ja huoltovarmuudelle, Seppänen jatkaa.
Seppänen vaatii, että tekninen työ on palautettava omaksi, selkeästi määritellyksi oppiaineekseen peruskouluun nykyaikaisessa muodossa. Pro teknologia esittää teknisen työn palauttamista perusopetuksen kaikille yhteisenä nykyaikaisena tekninen työ ja teknologia -oppiaineena. Sen tuntimäärää on lisättävä vastaamaan sen yhteiskunnallista merkitystä. Oppilaille on taattava aito mahdollisuus valita tekninen työ kiinnostuksensa mukaan, ja teknisen osaamisen jatkumo on varmistettava perusopetuksesta toiselle asteelle ja lukioon.
Suomella on valmiit tilat, välineet ja vahva perinne teknisen osaamisen opetukseen. Enää puuttuu poliittinen tahtotila.
Kyse ei ole vain opetustunneista. Kyse on siitä, annammeko nuorille mahdollisuuden löytää polkunsa teknisille aloille, turvaammeko suomalaisen teollisuuden tulevaisuuden ja huolehdimmeko kansallisesta huoltovarmuudesta. Nykyinen linja on osoittautunut virheeksi. On aika korjata se. Olen jättämässä asiasta lakialoitteen.
