Yhteinen menneisyys, erilaiset tulkinnat - Hirsu

Koti
Suomi
Jyväskylä
Yhteinen menneisyys, erilaiset tulkinnat - Hirsu

Yhteystiedot, kartta ja reittiohjeet, yhteydenottolomake, aukioloajat, palvelut, arvostelut, kuvat, videot ja ilmoitukset Yhteinen menneisyys, erilaiset tulkinnat - Hirsu, Tiede, teknologia ja suunnittelu, Historian ja etnologian laitos, PL35, Jyväskylän yliopisto, Jyväskylä :ltä.

Hankkeessa vertaillaan systemaattisesti Ruotsin ja Suomen historiankirjoituksen eli historiografian (1860-2020) muodostamaa kuvaa Suomen ja Ruotsin yhteisestä ajasta (1500-1809), yhdistämällä bibliometriikka ja laadullinen tutkimus laajaan aineistoon.

08/05/2026

Varhaismodernina aikana katovuodet ja nälänhädät koettelivat ihmisiä. Nämä ihmisten elämään suuresti vaikuttaneet koetinkivet ovat olleet myös historiantutkijoiden kiinnostuksen kohteina. Blogitekstissään FT Ville-Pekka Kääriäinen kirjoittaa tutkimushankkeestaan ”Katojen kaskiseutu: puute, nälkä ja selviytyminen Iisalmen pitäjässä 1623–1713”. Kirjoituksessaan Kääriäinen tarkastelee kato- ja nälänhätätutkimuksen tutkimusperinnettä sekä nykytutkimuksen painotuksia – ja sitä, miksi nälänhätää ei voi selittää pelkillä luonnonoloilla.

Ville-Pekka Kääriäinen Sato epäonnistui Iisalmessa ja Kuopiossa vuonna 1662 ainakin osittain. Kajaanin vapaaherrakuntaan (1650–1681) kuulune...

05/01/2026

Opinnäytteiden avoin saatavuus on nykyään itsestäänselvyys. Toisin oli ennen digitaalisia mahdollisuuksia. FT Kaisa Kyläkoski kuitenkin valottaa, miten historian opinnäytteiden saatavuutta yritettiin parantaa jo 1800-luvulla. Professori Yrjö-Sakari Yrjö-Koskinen julkaisi Historiallisia tutkimus-kokeita -sarjaa, jonka puitteissa vuosina 1876–1883 painatettiin 21 historian tutkielmaa. Kyseiset opinnäytteet valottavat osaltaan sitä, millaisia aiheita autonomisessa Suomessa pidettiin tutkimuksellisesti tärkeinä.

Kaisa Kyläkoski Historian alempien opinnäytteiden julkisuus laajeni merkittävästi 1990-luvun lopussa, kun verkon kautta alkoi olla avoimesti...

23/10/2025

Olavinlinna rakennettiin 1400-luvulla vahvistamaan itäistä rajapuolustusta. Linnan 400-vuotisjuhlaa vietettiin heinäkuussa 1875. Dosentti Anu Koskivirta kirjoittaa siitä, kuinka tässä monipäiväisessä juhlassa muistettiin savolaisen rajaseudun historiallisia vaiheita. Juhlapuheesta vastasi Suomen kielen ja kirjallisuuden professori August Ahlqvistista ja monet muut aikakauden oppineet osallistuivat muistamiseen muun muassa runoelmin ja julkaisuin. Koskivirta osoittaa, että muistaminen aiheutti myös kitkaa muistelijoiden keskuudessa eikä Olavinlinnan juhlistus ollut pelkkää kansallista sovinnollisuutta.

Anu Koskivirta Olavinlinna oli rakennettu Kalmarin unionin (1397–1523) aikana Viipurin käskynhaltija Erik Akselinpoika Tottin määräyksestä...

25/09/2025

Oppituolien ohessa professorit antavat henkilökohtaisen panoksensa siihen, mitä yliopistoissa opetetaan, ja mitä niissä on opetettu menneinä vuosisatoina. Suomen historian professori Kustaa H. J. Vilkuna tarkastelee blogitekstissään Turun akatemiassa palkallista professuuria havitelleen Jakob Haartmanin (1717–1788) akateemista uraa. Haartmanilla oli yleviä tavoitteita juurrutta oppihistorian ala Turkuun. Tämä, kuten Haartmanin tavoite vakinaisesta professorin virasta, kuitenkin kariutui. Vilkuna myös havainnollistaa, kuinka varhaisia luento-ohjelmia voi hyödyntää historiantutkimuksen lähteenä.

Kustaa H. J. Vilkuna Akateemista uraansa 1740-luvun alusta lähtien määrätietoisesti rakentamaan pyrkinyt ja pyrinnöissään toistuvasti epäonn...

Osoite

Historian Ja Etnologian Laitos, PL35, Jyväskylän Yliopisto
Jyväskylä
40014

Nettisivu

https://www.jyu.fi/hytk/fi/laitokset/hela/en/research/research-centers/shared-past-different-interpretations

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Yhteinen menneisyys, erilaiset tulkinnat - Hirsu :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.